Terve taas! Nyt alkaa vähän jännittää ja pelottaa, kun pohtii huomenna oikeasti koittavaa lähtöä. Tuntuu niin hölmöltä vaan ajatella lähtemistä lentokentälle ajatuksissa, että kymmenen kuukauden päästä tullaan sitten takasin. Normaalisti on se maksimissaan kaksi viikkoa. Tuntuu myös, että tänään, dramaattisesti "viimeisenä päivänä" pitäisi tehdä jotain ekstraspesiaalia, mutta tässä mä vaan nökötän ja stressaan pääni irti miettiessäni oonko nyt varmasti muistanu pakata kaiken tarpeellisen. En kyllä varmasti oo, mutta ei se ehkä hirveesti haittaa? Kymmenelle kuukaudelle tuskin ees voi pakata kaikkea tarpeellista yhteen max. 23 kg painavaan laukkuun.
Eilen aamupäivästä kävin kampaajalla ja ostamassa tuliaisen host-isälle. Aion kasvattaa hiuksia vaihtovuoden ajan, joten niille ei tehty mitään kummempia. Huonoja latvoja saksittiin ja vähän kevennettiin, ja päivän piristykseksi kiharrettiin :) Iltapäivällä hengailin Siirin kanssa ja käytiin zumbailemassa, olin vähän pihalla, mutta ihan hauskaa se oli! Tääkin, että oon viettänyt näitä viimeisiä päiviä niin "normaalisti" varmaan vaikuttaa tähän hölmöön oloon. Tai ehkä tää olo jatkuu koko vuoden? Saas nähä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti